Lähes vuoden kuulumiset tiivistettynä.
Jostain syystä tänne blogiin kirjoittaminen on sen verran työlästä, että tulee tehtyä sitä näköjään hyvin harvoin. Pääsenkin siis summaamaan lähes vuoden tapahtumat ja päivittelemään tulevaisuuden suunnitelmia.
Aloitetaan kovin surullisilla uutisilla - nimittäin Jesse nukkui pois hiljattain kauniina kirkkaana lokakuun aamuna. Jesse sairastui syyskuun alussa vestibulaarisyndroomaan ja oireet olivat todella rajut. Jesse ei pystynyt kävelemään ja huojunta oli todella voimakasta. Jesse tutkittiin tässä kohtaa läpikotaisin ja mitään muuta syytä ei löytynyt. Verikokeet, sydän, keuhkot kaikki olivat erinomaisessa kunnossa ikäisekseen olihan mittarissa jo 13,5 vuotta. Pahoinvointilääkityksen avulla Jesse alkoi pikkuhiljaa toipumaan ja huojunta helpotti. Kahden viikon jälkeen pääsimme tekemään pienen metsälenkin, joista Jesse kovasi tykkäsi. Olemus kuitenkin oli väsynyt ja tuntuu, että henkisesti tämä oli toimeliaalle Jesselle todella raskasta. Vain kolme viikon kuluttua oireet palasivat, mutta eivät niin voimakkaina. Tuntuu, että pelkästään makuulta ylös nouseminen tuntui pahalta, sen jälkeen aina meni hetki että pystyi ottamaan kävelyaskelia. Jesse loi minuun aina niin anteeksi pyyteleviä katseita - sellainen Jesse oli. Ihmisen koira viimeiseen saakka. Se oli sydäntä särkevää.
Syysloman alkaessa oireet pahenivat pahoinvointilääkitys ei enää auttanut ja tässä vaiheessa ruoka ei enää myöskään maistunut - joka oli Jesselle hyvin poikkeuksellista. Olin ottaneet Jesselle pedin olohuoneeseen, jotta voin auttaa ylös tai ulos kun halusi. Kävin keittiössä tekemässä aamupalaa ja kun palasin olohuoneeseen, oli Jesse nukkunut pois. Niin kauniina ja rauhallisena nukkui pedissään, mutta sydän ei enää lyönyt. Meidän ihana Jesse oli pois. Tämä on ollut todella raskasta ja tuntuu, että koti ei ole kotia ilman meidän suurta persoonaa. Kun suru helpottaa, lupaan kirjoittaa mitä kaikkea Jessen kanssa koimme - kommelluksia ja suuria hetkiä. Nyt kuitenkin pitää surra ja itkeä itkut ensin ja sitähän riittää.
Ahmakulman Blackmetal Jesse 5.1.2010 - 17.10.2023
Meillä kennelissä on onneksi ollut hienojakin hetkiä.
Rony saavutti helmikuussa kahden vuoden iän. 13.5.2023 Royal Canin Show:ssa Rony sai viimeisen puuttuvan kotimaan sertin tullakseen valioksi. Helsingissä luonnetestissä kävimme 21.5.2023 hyväksytty tulos + 123p ja näin vahvistui kotimaan FI MVA titteli. Rony oli ensimmäinen australiankelpie Suomessa, joka on kahden vuoden ja kolmen kuukauden iässä saavuttanut sekä JMVA, että FI MVA tittelit. Aikamoista!
Suuntasimme syyskuun alussa Oonan ja Ronyn kanssa kansainväliseen kaksipäiväiseen näyttelyyn Tallinna Dog Show Viroon. Näyttely oli ulkonäyttely ja kaikki rodut arvosteltiin molempina päivinä. Tallinnassa oli samaan aikaan Tallinna Maraton ja suoraan sanottuna oli haastavaa päästä hotellilta näyttelypaikalle, kun juoksuporukka meni pitkin kaupunkia ajoreiteillä. Näyttely oli onneksi Harjunmaalla - noin 35 km Tallinnasta.
Olimme ilmoittaneet Ronyn valioluokkaan. Lautanaina kelpeillä oli Tino Pehar Kroatia ja sunnuntaina Jose Homem De Mello Portugali.
Lauantai oli todellinen menestys. Saimme lauantaina Viron Sertin joka oikeutti Viron muotovalion titteliin, sekä CACIBin. Rony nousi vielä ryhmäkilpailussa 1-ryhmän sijalle 4 - uskomatonta! Tätä ei usein meidän rodussa käy - Ronyn sukutauluissa on paljon näyttelyissä menestyneitä koiria, Rony jatkaa siis tätä suvun perinnettä! Hän kyllä todella osaa esiintyä ja nauttii siitä. Sellaista koiraa on niin ihana esittää.
Sunnuntaina emme valitettavasti kerenneet jäädä ryhmäkehiin, koska lautalle piti keretä ja maratoonareiden takia emme ottaneet riskiä, että jäisimme laivasta. Sunnuntaina Rony oli myös ROP ja sai CACIBIn, joten retkemme oli todella onnistunut. SAimme sen mitä menimme hakemaan ja paljon päälle. Arvostelut olivat myös todella kivaa luettavaa, ennen kaikkea todella laadukas rodun edustaja ja sitä Rony onkin!
Rony - Aussie Action's Black Zuper Zwix
9.9.2023 VAK1 PU1 ROP EE SERT -> EE MVA CACIB ja RYP-4 Tino Pehar
10.9.2023 VAK1 PU1 ROP CACIB Jose Homem De Mello
Ronyn kanssa olemme aloittaneet myös virallisen kisaamisen agilityssä, kun helmikuussa 2 vuotta tuli täyteen. Rony on mitattu virallisesti sL / intermediate (47-48cm) Tuloksia on tullut sieltäkin mukavasti - kaksi LUVAa agilityradoilta ja yksi LUVA hyppyradoilta.
Kuvaja: Irene ErlingAgilityn puolella vuoden merkittävin saavutus oli ehdottomasti Lennyn tuleminen 7.10.2023 agilityvalioksi! Lenny saavutti viimeisen agility - sertin Mikko Palsolan mahtavalla kaahausradalla Sipoossa 7.10.2023 - siinä sai kartturikin laittaa töppöstä toisen perään!
Helmi ihanainen on suurimmaksi osaksi harrastanut agilityä, mutta käynyt pyörähtämässä muutamassa näyttelyssä myös! Helmillä on nyt myös sertit täynnä ja odotellaan kahden vuoden ikään. Helmi kävi myös luustokuvissa - oikein hienot kuvat tulivat sieltäkin. Paljon terveisiä Helmin kotijoukoille - kiitos kun olette pitäneet niin hyvää huolta Helmistä!
