Kennel REDTERRIFIC

Pennut täyttivät perjantaina neljä viikkoa. Olin ajatellut perjantaille ohjelmaksi ensimmäistä kertaa ulkona käymään, mutta ilma oli niin hurja että päädyin sitten esittelemään ensimmäistä kertaa perheemme muita koiria pennuille. Jesse pääsi hetkeksi tutustumaan pentuihin, Hulda vaihtoi vahtivuoroa mielellään.   Kaikki pennut tulivat innoissaan Jessen luo ja tämä oli Jessestä jopa vähä pelottavaa. Ruskasta tuli heti Jessen idoli, se kun on sellainen pieni-iso-koira. Kynsiä on leikattu ja pennut (emä ja aikuiset koirat) saivat madotukset jälleen. Kiinteitä nautitaan jo hyvin seesteisesti, kukaan ei makaa keskellä ruokakuppia. Painot ovat nousseet todella kivasti. Isoin pennuista painaa jo n. 1.8 kg, muutenkin painot ovat tasaantuneet. Pienimmät ovat melkein kahdeksankertaistaneet syntymäpainonsa. Hampaat ovat tulleet kaikille ja niitä kovasti testataan kaikkialle. Yllättävän terävät ne jo ovat! Joidenkin korvat ovat alkaneet   nousta jo ylös, tai ainakin toinen nii...

Pennut täyttivät perjantaina jo kolme viikkoa. Kiinteiden maistelu on aloitettu ja mikä onkaan parempaa pienen pennun mieleen kuin jauheliha. Huldalla riittää hyvin maitoa, mutta on ehkä jo vähän kyllästynyt imettämään koko ajan. Senkin takia on kiva, että pennut alkavat tässä vaiheessa syömään osittain kiinteitä. Seuraavaksi jauhelihan lisäksi aloitetaan Royalin Starter Mother & Babydog 11-25 kg (turvotettuna). Mahat kestivät hyvin kiinteiden aloituksen. Näillä pennuilla on ihanan hyvät vatsat. Hampaiden alut alkavat tuntua ikenissä ja niillä kokeillaan nyt kaikkialle. Leikkimistä harrastetaan paljon – haukutaan, muristaan ja välillä vingutaan kovasti.  Pennut saivat nimikkovärit pantoihin, joita harjoitellaan pitämään silloin tällöin. Keltainen- Tuisku, Lila- Sumu, Vihreä -Ruska, Pinkki- Pihla, Turkoosi – Halla, Vaaleasininen – Suppis, Viininpunainen – Tuuli ja Vaaleanpunainen- Hilla Luonteiltaan pennut tuntuvat olevan kaikki todella reippait...

Viikossa kerkeää tapahtumaan paljon pienen koiranpennun elämässä. Silmät aukesivat n 12 vuorokauden kohdalla. 14 vrk kohdalla kaikki jo liikkuivat tassuilla, eivätkä enää ryömineet. Kynnet on leikattu ensimmäisen kerran ja ensimmäisen kerran saatu jo matolääkitys. Näillä pennuilla on kyllä superhyvät mahat, kertaakaan ei ole ollut ripulia - ei edes matolääkityksestä. Hulda hoitaa pentuja niin hienosti, maitoa riittää ja painot nousee tasaisesti. Isoin pennuista painaa jo yli kilon. Puolet pennuista on jo nelinkertaistaneet painonsa.   Pentujen luonteet ovat ihastuttavia, jokainen oma pieni persoonansa jo. Ruska on edelleen kovaäänisin ja kapinoi hoitamisia ja sylissä pitämistä. Sumu oli ensimmäinen jonka silmät aukesivat ja on ollut hyvin liikkuvainen siitä saakka. Sumu tykkää kiipeillä ja usein pyrkii syliin jos istuu laatikossa pentujen kanssa. Pihla on tytöistä se, jolle pentulaatikko on vain haaste, ei rajoite. Pihla kiipesi laidan yli ja päätti lähteä tutkimusmatkal...

Pennut ovat kaikki kaksinkertaistaneet syntymäpainonsa, osa kohta jo kolminkertaistaneet. Huldalla riittää hyvin maitoa, mutta kyllä on nälkäinenkin. Hulda syö peräti neljä kertaa päivässä. Sporttinen mamma kun on – malttaa kyllä mielellään lähteä lenkeille ulos. Pennut ovat nyt 11 vrk vanhoja. Silmät aukeavat n 10-14 vrk kohdalla. Se onkin se seuraavaksi jännittävin asia nähdä pennut silmät auki. Sain varattua pennuille pentutestin ja se tehdään viikolla 42 kaikille kahdeksalle pennulle. Testin suorittaa Tending kennelin Pekka Korri. On todella mielenkiintoista kuulla testin tuloksia ja pentujen reaktioita. Nyt kun pentujen meno on vielä hetken rauhallisempaa – olen koittanut hoitaa paperitöitä kuntoon. Pentuerekisteröintiä, tulevia hoito- ja ruokintaohjeita. Rocky sai lahjaksi Royal Caninen lahjakortin ja kävin hakemassa meidän pojille pussin Sportting Life Agility ruokaa. Tuntuu kyllä maistuvan hyvin.  

Viikon verran seurailessa pentuja alkaa jokaisesta pennusta löytyä yksilöllisiä eroja. Halla on aina ensimmäisenä syömässä ja köllöttelee jo kun muut vasta aloittaa.   Pihla nukkuu usein Huldan päällä tai vähintäänkin kainalossa.   Tuuli on pennuista isoin ja se joka ”laulaa”. Ujellus saattaa kestää pitkäänkin. Suppis on toinen pienistä uroksista, aikamoinen härvääjä, ehdottomasti urospennuista liikkuvaisin tällä hetkellä, Pihla tytöistä. Tuisku on uroksista selkeästi jyrä, se kun haluaa nisille – se pääsee. Kun se tekee kasan jonnekin, muut pennut tulevat perässä. Sumu on kaksinkertaistanut jo nyt syntymäpainonsa. Sumu on pojista se, joka oikein huutaa kun nälkä. Huldalla riittää hyvin maitoa, vaikka pentuja on niin monta.   Ruska tykkää köllötellä selällään, sillä on vieläpä usein kieli ulkona. Näkee varmasti unta syömisestä. Ruska on toinen uroksista, joka on melkein kaksinkertaistanut syntymäpainonsa. Hilla tykkää olla aina siellä missä muut pennut, se on us...

Tänään pennut saivat pentulaaatikkoajaksi nimet. Syksyn kunniaksi, syksyiset nimet. Pojat ovat Tuisku, Sumu, Halla, Suppis ja Ruska (punainen). Tytöt ovat Pihla, Tuuli ja Hilla (punainen). Muutoin ovat suklaanruskeita. Hulda hoitaa pentuja todella hyvin, paino nousee tasaisesti kaikilla pennuilla. Nämä ovat kyllä todella  reippaita tyyppejä kaikki. Alla muutama kuva tältä päivältä.  

7.9.2018 syntyi viisi urosta ja kolme narttua. Hulda synnytti kahdeksan ihanaa pentua. Synnytys sujui rauhallisesti. Ensimmäinen urospentu syntyi klo 02:20, viimeinen klo 11:08. Hulda hoiti pennut maailmaan itsenäisesti, välillä lisäkäsiä tarvittiin kun muutama pentu tuli niin peräjälkeen. Pennut ovat reippaita kaikki ja imevät innokkaasti nisiä.   Näyttäisi että suurin osa on suklaan värisiä, yksi uros on vaaleampi ja on luultavasti punainen. Katsotaan miten pentujen turkit tuosta kehittyvät. Pennut olivat hyvin tasaisia kooltaan 204g-293g välillä. Olen ummistanut silmät noin puolitoista vuorokautta sitten viimeksi ja päässä lyö vähän tyhjää tällä hetkellä. Päivittelen viikonloppuna enemmän tietja ja kuvia Huldasta ja pennuista. Nyt ansaituille unille pentujen tuhistessa tyytyväisinä. Isot kiitokset Sannalle ja Annelle, jotka olivat tukenani läpi koko synnytyksen.   

Viime viikonloppuna 1-2.9.2018 kisattiin Helsingin Seudun Kennelpiirin Piirinmestaruuksista Helsingissä. Lauantaina olivat joukkueet ja sunnuntaina yksilöt. Olimme Rockyn kanssa HSKHn pikkumaxijoukkueessa ja Jessen kanssa HSKHn maxien joukkueessa. Joukkuerata oli hauska suoraviivainen, jossa muutama kimurantimpi paikka. Ainoaksi haasteeksi molemmilla koirilla muodostui takaakierrosta lähetys 10m päässä oleville kepeille. Molemmilla koirilla lähti hypyn jälkeen tutka päälle, että mikä on seuraava este “about” 5 m päässä. Onneksi siitä tuli vain kielto. Molemmille koirille siis radoilta 5 vp. HSKHn pikkumaxit että maxit saivat molemmat joukkuetuloksen (kolmen koirakon parasta tulosta). Maxit olivat sijalla 4 ja pikkumaxit voittivat tuloksellaan KULTAA! Aika hienoa! Rockyn ensimmäinen “arvokisamitali”. Sunnuntaina kisattiin yksilömestaruuksista. Hyppyradan C ja agilityradan B yhteistuloksella. Rocky kisasi pikkumaxeissa ja Jesse maxeissa. Radat olivat haasteelliset, mutta niin ne ns....

Kävimme lauantaina aamusta Huldan kanssa röntgenissä (50. vrk) ja siellä näkyi (ainakin) seitsemän pientä päätä ja selkärankaa. Kuulostaa siltä että meillä todella on pian kovat hulinat päällä! 63. vuorokausi on siis 7.9, mutta kantoaika saattaa olla lyhyempi jos pentuja on paljon. Huldan vointi on hyvä, vaikka normaalia rauhallisempi ja kovin hellyydenkipeä. Kepposet eivät ole loppuakseen – Hulda päätti mennä meidän takaterassin alle eikä mahansa kanssa päässyt pois. Jouduimme lopulta purkamaan terassista terassilautoja, jotta saimme Huldan pois. Kovin oli noloissaan tästä kyllä. Luultavasti jotain penikoimispaikkaa etiskeli jo. Viimeisen viikon saa ulkoilla takapihalla kyllä niin valvotuissa olosuhteissa. Lauantaina iltapäivästä lähdimme Rockyn kanssa kisaamaan Lohjalle, LÄGIn kisoihin. Juostiin Rockyn kanssa pikkumaxeissa peräti neljä starttia. Sami Topra Lappeenrannasta oli tuomarina ja kautta aikojen olen pitänyt hänen radoista. Teimme Rockyn kanssa k...

Syksy tulee ja kalenteri täytyy treeneistä ja kisoista. Kävimme molempien poikien kanssa kisaamassa PM etkokisoissa. KV radalla ei ollut pikkmaxiluokkaa, joten mentiin se rata vain Jessen kanssa. Pitkästä aikaan (ehkä myös hyvin nollattu kisatauko) – Jesse irtosi väärälle hyppyesteelle jo melkein heti radan alussa. En muistanutkaan miten tiukkaan Jesse pitää kääntää, jotta se osaa lukea radan jatkoa oikein. Jesse tajusi heti että hylly tuli alussa jo ja loppurata oli minulta löysää ohjaamista ja Jesseltä puolisuorittamista. Päätin ryhdistäytyä seuraaville radoille. Esan hyppäri oli tosi kiva, mutta haastavia kohtia löytyi. Rata sopi oikein hyvin meille, sillä molemmat pojat ovat mm. hyviä kepeillä, jossa sitten piti tehdä pitkältä itsenäinen lähetys ja sen päälle leikata keppien päässä. Molemmat pojat suoriutuivat hienosti kepeiltä. Syyllistyin ”säästelemään” jalkojani Rockyn kanssa ja tein putkea ennen persjätön   -> tämähän kostautui sillä että liian myöhään tullut ohjaus t...